Villakoirista Viis

2011-04-06T12:07:00.000-07:00

Itkettyäsi hymyile mustelmille.

Silitä maailmaa joka murjoo.

Elä.

Ei ole itsestään selviä asioita.

Ei ole mahdotonta.

Ei rajoja.

Sinä olet.

Kasvukipuja ja neulanpistoja. Kumpikin sattuu ja jättää jälkensä.

Ensimmäinen tatuointi nautittu ja lisää kipuilua on luvassa.

Pian näytän itseltäni, kivusta huolimatta.

Tavoittelen tähtiä varpaat mullassa ja sormet korkeuksissa, ympärillä räiskyy ukkonen. Sateen jälkeen paistaa aurinko, muistathan?

2011-03-03T05:54:00.000-08:00

Kuinka onnellinen onkaan vilukissa

ulvoessaan lauteilla villin tavoin,

sihistessään sielunsa sopukoista,

laulaessaan onnen säveliä.

Kaivaa itsensä esiin, 

pudistelee turkkinsa turhista.

Antaa tilaa uuden tulla,

kevään korvilla kuuntelee.

 Kiittää kaikesta hyvästä. 

2010-12-24T14:00:00.000-08:00

Erittäin mielenkiintoisen ja haasteellisen vuoden kääntyessä kohti loppuaan voin huokaista syvään. Jos onkin ollut paikka paikoin raskasta, olemme silti saaneet nauttia toisistamme ja huomata, että perhe on se mikä on tärkeintä maailmassa. Vuosi sitten teimme ison hyppäyksen, puoli vuotta sitten löysimme viimein oman kodin ja nyt joulun alla pääsimme viimein rauhoittumaan kaikista remonttihuolistamme.

Joulu. Rauha. Täydet vatsat ja rakkaus.

Olen kiitollinen.

2010-10-22T10:48:00.000-07:00

Kun uskot olevasi yksin hukassa pimeydessäsi, olet väärässä.

Kun toivosi on jo hiipunut, minä lainaan sinulle omaani.

Kun kukaan ei enää jaksa ymmärtää, olen edelleen tässä.

Kannan sinut kuin pienen lapsen, rauhoitan uneen. 

Sinulla on avain vapauttamaan itsesi vankilastasi.

Käytä sitä.

Minä odotan.

Näen jo meidät, hymyilemme jälleen.
Uskothan?

2010-09-02T08:57:00.000-07:00

Ilman aurinkoa ei ole elämää.

Sama pätee ystäviin.

Alla olevat kuvat löytyvät ystäväni pihapiiristä.

Saunakutsua odotellessa...

2010-08-24T10:19:00.000-07:00

Vanhin ja painavin perheenjäsenemme saapui

Kouvolasta Keski-Suomeen ja sai varmasti hyvän pitkäaikaisen kodin.

Paljon se syö ja mieluusti annetaan syödäkin.

Toivottavasti se on yhtä onnellinen kuin emäntä.

Eikä tuo isäntäkään enää ole mustasukkainen ;)

2010-08-10T03:07:00.000-07:00

Lepo.

Hiljaisuus.

Rauha.

Minä itse.

Ennen iskuporakoneiden helvettiä.

Putkistojen vedet eivät pidä meistä.

Ovat juosseet sinne, minne eivät kuulu.

Tahdon takaisin lammelle.

2010-07-29T11:19:00.000-07:00

Tämä se on.

Täällä ne toteutuvat.

Kaikki.

Unelmat.

Osa on jo täytetty;

valkoiset ristikkoikkunat,

parveke jonne järven tuulet puhaltavat,

keinut jotka kiljuvat kilpaa riemusta lasten kanssa,

puutarha joka tarjoaa marjojaan ja punaposkisia omenoita.

Rauha ja hiljaisuus.

Keskellä kaikkea.

Nyt huokaistaan.

Uudessa kodissa.

2010-05-31T23:14:00.000-07:00

Eipä sitä elämältä paljoa muuta tarvitse toivoakaan...
Tarjotin Wilma Kodinsisustuksesta Viitasaarelta ja teksti Sisustus Amaliasta Porista, matto Vm-Carpet ja ostettu Tampereelta. Tässähän tuntee itsensä maailmanmatkaajaksi :)

Seuraava matka viekin sitten muuttokuormaa paikkakuntamme toiselle laidalle juhannuksen maissa. Oma pesä, josta ei taideta sitten ihan heti lähteäkään. Luvassa keittiön ovien sekä tasojen laittoa ja pientä tapetointia, muutoin se on jo aivan ihana :) Rivitalo; kaksi kerrosta, omalla pihalla omenaa sekä marjapuskaa, ristikkoikkunaa ja vaaleaa pintaa...Järvikin näkyy kahteen suuntaan ja seutu on rauhallista. Lasten mielestä parasta on kuitenkin "oma leikkipuisto" joka löytyy heti ulko-oven edestä. Taloyhtiössä asuu lapsia, mutta meidän talossamme ei ja näin ollen tuo leikkipaikka on kuin meitä varten siihen laitettu :)

Sitä odotellessa toivotan kaikille ihanaa kesää!

2010-05-19T11:00:00.000-07:00

Kauniit häät koettu.
Lahjaksi vein jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä ;)
Tarrat tilasin Porista Sisustus Amaliasta ja kehyksen suuremman paspan kera hain Kodin Ykkösestä. Seitsensenttinen teksti kun ei muutoin olisi mahtunut kauniisti kehysten sisään.

Onnellisten kyyneleiden lisäksi tämä nyysäsi, ja nyysää edelleen, siitepölyistä tykkäämätöntä nenäänsä. Onneksi talossa on paljon ikkunoita, eivät sisätilat ahdista niin suunnattomasti...
Odotan siis vesisateita ja seuraavia helteitä, jolloin tämäkin voi nautiskella auringosta seinien ulkopuolella...

Aurinkoista kesää toivotellen,

H

2010-03-18T00:00:00.000-07:00

Kevään lämpö nostaa kuohuvasta koskesta hopeisen hunnun,

kylmästä huolimatta naisen on lämmin ja hyvä.

2010-03-11T12:25:00.000-08:00

Testattu maalaiselämän kevään iloja.
4 päivää jäätyneitä vesiputkia, suuren katon useamman richterin voimalla pudottamat lumet, loskasään vaikeuttamat tiet, useat sähkökatkokset...

Ja tämä on onnellinen! Naapurit auttavat pyytämättä, on oma rauha ja rakkaus. Täällä on helppo hengittää. Koskikin alkaa olla jo sula. Jos olisi vielä puilla lämpiävä rantasauna. Voi sitä iloa...Ehkä joskus.

Onnin huoneessa ei ole mitään uutta verrattuna entiseen kotiin. Paitsi valoa. Sitä meillä on ja se kai on se yksi ihanuus tässä talossa. Josko joskus rakennan aivan oman talon, niin piirrustuksiin lisään ikkunoita suuren lasipalatsin verran.

Valoa, ilmaa ja vettä. Elämän alkulähteillä on hyvä olla.

2010-02-14T07:41:00.000-08:00

Miten erilaiselle samat tavarat näyttävät eri ympäristössä...
Katsotaanpa missä nämä ovat juhannuksen jälkeen ;)

2010-02-04T02:12:00.000-08:00

Pikainen katsaus meille. Arkipäivät tämä kulkee pitkän matkan päähän töihin. Ja taas ehtoolla takaisin. Sitten pyykkikone hurisemaan, tiskikone päälle ja seuraavan päivän vaatteiden etsintään. Ja pää tyynyyn. Viikonloppuisin ulkoillaan kelien salliessa - ja välillä vaikkei kelit sallisikaan. Meillä on hyvä mäki aivan omassa pihassa. Tänään tosin mennään naapuriin vielä hurjempaan mäkeen sillä löydettiin sattumalta perhe, jossa on lapsille ikäistään seuraa. Samanikäisiä ei enempää lähiseudulla sitten asukaan...

Vieraita on kestitty nyt enemmän kuin yhteensä aiemman vuoden aikana. Mukava niin.

Olemme onnellisia.

**koska tällä koneella en voi muokata kuvia, ne jäävät suuriksi ja osa niistä on piilossa...noh, aina ei voi olla täydellinen, hih :)

2010-01-12T11:25:00.000-08:00

Hetken hämärä, kosken kuuluva pauhu.
Mielen rauhallisuus, hiipuva ikävä.
Tyyntä kevään saapuessa.

Kaupunkilaisnainen maalla hämmästyttää
joskus itseäänkin.

2010-01-06T03:31:00.000-08:00

24.12.2009
Onnellinen Joulu.

2009-12-15T02:56:00.000-08:00

Mäenrinteen päällä talo törröttää,

joka ikkunalla kaksi kynttilää.

Sisälläpä vasta silmät huikenee,

tänne taivahasta Korkein katselee.

Iäks muistiin jääneet-niin ei kaunista,

kuin on lasten äänet Jouluaamuna.

Muuttolaatikot saapuvat tänään, lauantaina luvassa kantamista sekä takanlämmitystä, sunnuntai-iltana koristelen kodin jouluun, maanantaina kaupoille etsimään jääkaappiin joulutarpeet. Sitten vaan ollaan ja ihmetellään, tehdään mitä halutaan ja jaksetaan.

Siinäpä tämän joululahjalista.

2009-11-03T23:56:00.001-08:00

Elämä on heittänyt sinne ja tänne, tarkoitukseni oli postailla rankan sairaalareissun jäljiltä kuulumisia vaan niin se jäi. Näistä asioistahan ei puhuta julkisesti - en kyllä ymmärrä miksi; kahta odotettiin, ulkoinen niistä lähes räjähti käsiin ja sen myötä sisäinen verenvuoto vei sairaalaan ja leikkaukseen päiviksi. Onneksi meillä on kaksi lasta, nyt olisi enää turha yrittää. Asia ei siis ole minulle niin kipeä ja arka, kuin monelle muulle. Haluan vain sanoa, että älkää hyvät ihmiset jossitelko ja odotelko tulevaa, eläkää hetkessä. Antakaa itsenne nauttia jokaisesta päivästä!

Me päätimme nauttia elämästä lähempänä sukua ja lapsuuden ystäviä. Jouluksi muutamme Keski-Suomeen takkatulen paukkeeseen ihmettelemään omakotitaloelämää. Lapset odottavat muuttoa innolla - ovathan mumma ja pappa sitten lyhyemmän ajomatkan päässä. Tessa kun on niin mumman tyttö, Onni puolestaan omii papan itselleen. Itse odotan ystävien yllättäviä vierailuita, niinkuin ennen vanhaan. Pistäännytään iltateelle, poiketaan kun ikävä iskee. Ihanaa :)

Kaikella on aikansa. Kaikella on paikkansa. Asioilla on tapana järjestyä.

Täydet vatsat, onnelliset lapset ja rakkaus... ;)

Olen onnellinen juuri nyt.

2009-09-25T12:32:00.000-07:00

Nainen oli kiukkuinen.
Turhautunut. Kerälle kiertynyt.
Vinkui kuin rikkinäinen tuulikello.
Paikkasi maailman reiät sokerilla.

2009-09-19T08:03:00.000-07:00

Kotikehrä
Unelmatalo löytyi lähempää kuin luulinkaan. Kaikki talovalmistajat ja heidän opuksensa tutkittuani tämä löytyikin tuosta parin sadan metrin päästä. Harmikseni tätä ei taida saada valmiina kuin Pirkanmaalle...Linkin takaa löytyy pohjapiirrustukset. Jos joku tietää Jyväskylän seudulta meille mieluista asuntoa, ilmoitelkaahan.

Sain käytyä pitkästä aikaa itsekseni jossakin. Löysin itseni ystäväni omenapuiden ja luumupuiden alta. Korkealle ei murtuneella varpaalla kurkotettu, mutta onneksi muhkea ja tuoksuva sato oli ymmärtänyt tulla tarpeeksi alas :)
Kiitokset herkuista. Jälleen.

Tässä kotimme uusin tulokas. Hyvä ystäväni työskentelee Hervannassa ihanassa pienessä kukkakaupassa (ei isoja ihania taida olla olemassakaan?) ja ohikulkiessani poikkesin käymään. Aloe on kovin outo tuttavuus, mutta ilmeisesti minulle luotu - ei kastelua liian usein ja se pärjää mainiosti. Myös muita kasveja tappaneen lämpöisen tiskikoneen päällä. Saas nähdä.

Ja tämä harmaantuneiden pajutavaroiden kerääminen saa loppua tähän. Toki voisi sanoa, että se on "sisustuksen punainen (harmaa) lanka" joka "yhtenäistää tiloja" vaan eiköhän nuo ole ihan vain sattuneet miellyttämään silmää ja näin päätyneet kotiin...

keittiön kranssi

olohuoneen parit suojaruukut ja vati

ikean lehtikori olohuoneessa

tuulikaapin hanskakori

Ja ne valkoiset, ruskeat yms korit jääkööt kuvaamatta. Arvatkaa vaan minkä värisiksi päätyvät nekin aikanaan :D

2009-09-10T03:31:00.000-07:00

Juuri silloin nainen huomasi, että kaikilla oli oma paikkansa. Oliko tunne enemmän iloa vai pelkoa?

Mitä tehdä, kun kaikki tuntui valmiilta eikä mikään oikeastaan ollut sitä? Oli taas vain luotettava, kaikella on tapana järjestyä.

Pakkasinko jonnekin jo kärsivällisyyteni rippeet?

2009-08-19T10:09:00.000-07:00

"Huippukuntoon remontoitu nelikkö!
Todella viihtyisässä ja luonnonläheisessä pihapiirissä sijaitseva rivitaloasunto, jota on remontoitu hyvällä maulla. Tämä koti on kuin sisustuslehdestä hienoine ratkaisuineen. Pesutilat ja keittiö on remontoitu 2000 luvulla ja vitriinikaapisto/tarjoilutaso luo avaruutta olohuoneen ja keittiön väliin. Toimivassa kodissa on myös runsaasti säilytystilaa. Taloyhtiö on omalla tontilla ja kaukolämmössä. Tervetuloa tutustumaan tähän viihtyisään kotiin!
TILAT: Tuulikaappi, eteinen, 3 makuuhuonetta, vaatehuone, wc, pesuhuone, sauna, olohuone, ruokailutila ja keittiö."

2009-08-15T12:30:00.000-07:00

Myös nämä pakataan. Toivottavasti pian!
Kävin kesäreissullani Ilonan luona Sateenkaaren takana ja lasten keittiönurkkaus täydentyi kuivaustelineellä - olkoonkin muuhun käyttöön tarkoitettu, vaan meille juuri passeli tähän tarkoitukseen.

Vaan syynä hiljaisuuteeni on ollut ajan puute. Kaikki huoneet ja piha yritetään viimeistellä, jotta asunto olisi edukseen myynnin käynnistyessä ensi tiistaina klo 17. Olemme yhden (myyjän mukaan alihintaisen) tarjouksen tehneet eräästä ihanasta keskisuomalaisesta rivitaloasunnosta. Sinne yritämme, jos omamme menee nopeasti kaupaksi. Noin vartin päähän Jyväskylästä. Lähelle ystäviä ja sukulaisia. Lähelle päiväkotia, koulua, rantaa.

Aika kuluu niin nopeasti kun pitäisi tehdä vielä paljon ja niin kovin hitaasti kun sydän on jo siirtymässä paikkakunnalta toiselle. Ja kuinka sitä onkaan voinut asua näin "keskeneräisessä" kodissa :D Lazy eye kun ei ole tarkastellut kotiaan ostajan näkökulmasta. Kaikki viat ovat jääneet näkemättä. Tai ehkä ne ilmestyivät kaikki kerralla vasta hetki sitten?

Katsotaan...miten tässä käy. Saammeko helposti työt, hoitopaikat, kodin. Haluaako kukaan nykyistä kotiamme. Ja jos, niin millä rahamäärällä?

Vuosi sitten veriarvoni jälleen kerran lässähtivät. Tietysti sama vaiva alkoi tähän rytäkkään. Odottelen lääkärin tuomiota siitä, saanko jälleen jonkun toisen punaa poskilleni vai heitelläänkö minua jälleen spesialistilta toiselle. Onneksi asiaa ei ehdi nyt pohtia.

En siis ole jättäytymässä blogistaniasta. Elämä toisaalla vaan vaatii nyt aikaani. Laittelen viimeistään esittelykuvia (osaakohan se välittäjä ottaa ollenkaan mieleisiäni!!?) tulemaan, niin arvostellaan sitten yhdessä. :)

2009-07-28T00:09:00.000-07:00

Ihana kuukausi takana!

Elämäni ensimmäinen kesäloma! :)

Tessa voitti Puuhamaalle koko perheen liput ja kävimme sielläkin ihmettelemässä. Olisin voinut olla toisenkin päivän :) Viime viikonlopun olivat sitten Mikkelissä ja Visulahdessa, itse nautiskelin Sonispheren tarjonnasta Porissa.

Kävely hieman tökkii tuhansien kyykkyjen jälkeen, mutta sain palkan lisäksi tunnin verran Metallicaa :))) Ah. Moista tuskin tulee toista kertaa kokeneeksi, 60 000 lipun lunastanutta, kesäilta ja mahtava fiilis!!! Löysinpä vuosien takaisen ystävänkin tästä joukosta, tanssimme väkijoukon keskellä nauraen nothing else mattersiä tyytyväisinä :D Tämä kotiaan muka harmonisesti sisustava mamma mustissa reisitaskuhousuissaan ja varusteissaan. Ja olo oli niin kevyt, täydellinen. Elämäntäyteinen. Omaan napaansa helkkarin tyytyväinen.

Kotiin oli silti ihana palata. Huomata olevansa onnellinen nainen, onnellisen perheen omistaja. Lapset olivat reissun aikana hitsaantuneet isänsä kanssa ihanasti yhteen. Äiti ei ole enää oletusarvona hädän tullen, isääkin voi pyytää ;)

Kotona pitää seuraavat viikot sen verran kiirettä, että en tiedä ehdinkö blogia paljoakaan päivittämään. Tapetoin kiireellä viimeistä makuuhuonetta lasten avustaessa entisten tapettien poiston kanssa. Pitänee ostaa toinenkin sumutinpullo, niin ei tarvitse riidellä siitä ainokaisesta. Taitavia ovat jo tehtävässään - harjoitus on tehnyt mestareita.

Asuntomme remontti siis valmistuu. Ja koko komeus menee samantien myyntiin. Perheemme suunnistaa keskisempään suomeen, mikäli kaikki sujuu hyvin. Aika näyttää...
Katsotaan saako tämä vatsahaavan ennen kaiken järjestymistä. Toivottavasti ei.

Nyt fiilistelemään...Paras lääke vatsahaavan ennaltaehkäisyyn :D

ps. Bändi soitti yli sadalla desibelillä, joten äänet ovat sen mukaisia...

http://www.youtube.com/watch?v=lMUDXaBhUfU

http://www.youtube.com/watch?v=JZDypUYImYM

http://www.youtube.com/watch?v=BPy_AgE3SkY

2009-07-03T09:42:00.000-07:00

KesäKesäKesäAurinkoPerhonenKesäVapausHelleKesäYstävätPerheKesäMansikkaRaparperiKesäIloNauruKesäHiekkaJärviKesäOnniIloKesä

Kesäloma jatkuu, vaikka helle loppuisikin :)
KesäKesäKesäAurinkoPerhonenKesäVapausHelleKesäYstävätPerheKesäMansikkaRaparperiKesäIloNauruKesäHiekkaJärviKesäOnniIloKesä

2009-06-28T09:58:00.001-07:00

KesäKesäKesäAurinkoPerhonenKesäVapausHelleKesäYstävätPerheKesäMansikkaRaparperiKesäIloNauruKesäHiekkaJärviKesäOnniIloKesä

Olemme edelleen reissussa...

Facebook status eilen:"Kun talo hiljenee kuuluu vain kesäkassin sisällön kilinä, joka häviää kuumaan kesäyöhön..."

Facebook status tänään:"Täti valkoinen ja täti musta nauroivat lämpimästi ja joivat kylmiä juomia porthanin keinuissa kiikkuen ja olivat onnellisia. H loves M :)"

KesäKesäKesäAurinkoPerhonenKesäVapausHelleKesäYstävätPerheKesäMansikkaRaparperiKesäIloNauruKesäHiekkaJärviKesäOnniIloKesä

2009-06-16T03:30:00.000-07:00

Vilkaisu Onnin huoneeseen...

Listat puuttuvat, tuolin huppu on tekemättä, päiväpeitto- ja laskosverhokankaat hankkimatta. Hanna hoi! Siellä kangaskaupassasi olisi minulle varmasti jotain mieluista!? Alahan suunnitella :)

Toiveissa olisi tytöllekin saada sopivan kokoinen päiväpeitto edellisen jäädessä lyhyeksi. Ja neiti itse haluaisi vaaleanpunaien laskosverhon. Löytyipä Ideaparkista kiva tyynykin, jonka voisi toteuttaa...Tulee mummalle kiireinen kesä, kun kaasuttelee ompelukoneellaan :D

Onni kaasuttelee tällä hetkellä isänsä matkassa töissä. Kun tyttö saatiin terveeksi, turposi pojan pää aivan omituiseksi. Silmä on lähes umpeen muurautunut. Lääkärit tarkistelivat ja tuumivat sen olevan allergista reaktiota kenties johonkin kasviin tahi puremaan. Ei auta kuin aika...Onneksi poikaa itseään ei asia vaivaa vaan hän on oma aurinkoinen itsensä. Ja käytiinhän sitä pojan kera jo lauantainakin ensiavussa, päätti tempaista siskonsa muumikarkit möykkynä kurkkuunsa - meinasi tukehtua ja allerginen reaktiokin saatiin aikaiseksi. Sukkela kaveri.

Minä pesen pyykkiä, jotta huomenna on pakattavaa. Sunnuntaina takaisin kotiin, keskiviikkona Keski-Suomeen ja pitäisi yrittää piipahtaa myös Sievissä ja Ylivieskassa samalla reissulla. Ja kun kotia päästään, lähtee mies Ruotsiin. Mukavaa tämä "lomailu" :S :D

Luen kaikkien blogeja säännöllisesti, mutta tämä hölmö palomuuri täällä töissä ei enää salli kommentointeja teksteihinne :(

Tänään varmaan saapuu Keskolta voittamani lahjakorttikin. Osallistuin syksyllä haastateltavana erään gradun tekemiseen ja voitin arvonnassa - Pääsee K-rautaan etsimään jotain mieluista! :)

2009-06-12T03:37:00.000-07:00

Huippu ihana hoitotäti lähtee toisaalle :(
Ostin Tiimarin alehyllystä läksiäislahjaksi puoleen hintaan olevan mukin. Tyttö halusi antaa kukkia ja poika tykkää lapioista. Käsintehdylle paperille kirjoitin vielä osoitteemme ja rullasin sen mukaan. Hoitotädin kanssa on jo sovittu, että meille saa tulla kahvittelemaan milloin vain.

Koko komeus sellofaaniin ja kaikki ovat tyytyväisiä - varmasti myös saaja, sillä muki on aivan ihana, istuu hyvin käteen. Voi ottaa vaikka mukaan, kun suunnistaa meille iltakahveelle :D

(Lasten nimien alla olivat myös meidän nimemme, mutta blogia varten poistin ne kuvasta)

Oikein kesäisin, aurinkoisin linnunlauluterveisin...

2009-06-08T05:35:00.000-07:00

Ihana viikonloppu takana eikä näytä edessä oleva viikkokaan pöllömmältä! Sain viimein pari tyynyä koristamaan omaa makuuhuonettamme. Tapetit odottavat lattialla seinälle pääsyään. Kuvassa on äitini pienenä. Pojan huoneen kuvia laittelen, kunhan saan sen valmiimmaksi - En siis valmiiksi, sillä ajattelin nukkua lähiaikoina parin viikon univajettani pienemmäksi.

Ystävälleni Pialle onnittelut Poriin syntymäpäivän johdosta!

2009-06-04T23:47:00.000-07:00

Viikko sitten tytön nielu- ja kitarisat leikattiin kokopoistolla. Karmea kokemus niin äidille, kuin tyttärellekin. Kaiken jälkeen kuitenkin eilen kävimme Pyynikillä munkilla. Tyttö söi murusia kuin linnunpoika ja näyttääkin yhtä laihalle...

Pojan huoneen remontti valmistui viimein. On siis aika siirtyä omaan makuuhuoneeseen - tai hioa viimein se käytävän pahanen :S

Brucen Ratinan keikka sai reisilihakset vallan tulehtumaan. Useampi tuhat turvatarkastusta (kyykkyä) ja sen päälle betonisten portaiden kävelyä. Vaan oli mukavaa - kiitos työkavereille siitä! Kenties juhannuksena nähdään samansuuntaisissa merkeissä?

Laittelen kuvia pojan huoneesta, kunhan huonekalut kannetaan sinne takaisin.

2009-05-18T00:59:00.000-07:00

Tämä on jättänyt bloginsa vallan heitteille, vaan perheettään ei. Tapetit ja maalit odottavat jo varastossa pojan huoneen remontin loppuvaihetta.
Vaan ei silläkään ole kiirettä :D

"Ihana Blogiystävä" minulle lähetettiin vihreästä talosta ja tämä kiittää kauniisti :)

Laitan sen matkalleen eteenpäin:
Ateljee Idylliin
Metsäpirtin elämään
Hatuttaako saa myöskin omansa sekä
Villa Rose
vielä olisin halunnut luovuttaa sen osoitteeseen
http://sinulleminulta.blogspot.com/ jos joku voisi vinkata kirjoittajalle sen täällä odottelevan noutoaan.

En tiedä mitä mies on juomiini lähiaikoina laitellut, sillä:

A) tykkään leipoa
B) tykkään syödä leivonnaisia
C) haluan touhuta lasten kanssa tiskien, pyykkien ja pölymäärien kasvaessa
D) olen tutustunut jälleen myös juoksulenkkareihini
E) olen kokonaisvaltaisesti tyytyväinen elämääni jopa kehuen sen mukavuutta sekä sujuvuutta (viimeistään tässä vaiheessa tutut ymmärtävät vainoharhaisuuteni mahdollisesti aamukahviini piilotettujen droppien suhteen)

Eilen illalla hämärässä keittiössä tanssitin miestäni yhden biisin verran. Tuo tunne tuntuu vieläkin niin, että varpaita kipristää. Onnellisuus.

Kuinka rakastaa pakahtumatta, pohti hän.
Rakastan. Rakastan. Poks.
Se en ollutkaan minä, vaan ilmapallo.
Anna hali. Räjähdetään sitten yhdessä.

2009-05-05T23:27:00.000-07:00

2009-05-04T04:01:00.001-07:00

Meidän perhe vietti perhe-vapun :)

Kiersimme mm. Pyynikillä keinumassa, Tampereen keskustassa herkuttelemassa Onnin ensimmäisillä ranskalaisilla ja Sipulikirkon leikkipuistossa ihmettelemässä vappukulkueen järjestäytymistä poliiseineen ja tuhansine palloineen, söimme varmasti useamman kilon jäätelöä sekä jäätelökioskista että kaupasta ostettuina ja pelleilimme keskenämme omassa pihassa auringonpaisteessa. Söimme milloin oli nälkä ja jälkiruuaksi sai myös äidin tekemää perhostäytekakkua.

Kun koko perhe nukkui, nautti äiti Postista löytämästään uudesta Ikean kuvastosta sekä Breezeristään irtonamien ja sipsien kera. Hyvin nukuttujen öiden jälkeen on mukava palata töihin.

Lomanen. Varsin mukava keksintö!

Tessa ei pidä kuvaamisestaan - mikä lie pienen tytön juttu tämäkin, ohimenevää. Toivoisin.

Ja tämä mies teki pipareita ja oikein pyyteli ottamaan kuvia itsestään.

Onnellisen naisen tiivistetty keväinen olotila.

2009-04-28T01:32:00.000-07:00

Suosittelen EBayn jännittävää maailmaa kaikille.

Toimii aivan kuten huuto.net vaan pitää sisällään miljoona kertaa harvinaisempia tavaroita!

http://global.ebay.com/Wall_VINTAGE_ANTIQUE_LAUNDRY_ROOM_Wallpaper_bordeR/360148841167/item

2009-04-24T04:38:00.000-07:00

Keväinen pörriäinen. Aurinkopistiäinen. Mitä olet tehnyt naiselle?

"Puraissut, pistänyt, härnännyt", se vastaa.

"Päästätkö pinteestä? Annatko jo löysää? "

"Ken tietää, ehkä ennen pitkää" nauraa se ja kiehnää kyljessä kii.

Triumph Speed Triple sai kipinän iskemään. Katsotaan syttyykö liekki vai hiipuuko...Jos hiipuukin, ei ikuisiksi ajoiksi kuitenkaan.

Tämä on vaan niitä must have-juttuja.

Unelmat on tehty toteutettaviksi!

2009-04-16T23:39:00.000-07:00

Minä vanhenen...

Eikä se kai niin kamalalta tunnu. Taivaalla on enemmän pilviä kuin eilen, mutta huomenna voi taas paistaa aurinko. Sitä kun ei tiedä. Sitä ei koskaan tiedä.

2009-04-15T11:41:00.000-07:00

Pääsiäinen meni Mikkelissä. Pieni polvenkorkuinen poika kantoi kiltisti vierelläni koria ja kysyi aina välillä:"Otetaanko tämä? Äiti, otetaanko tämäkin kotiin...?"

Vaan eipä tällä kertaa äiti raaskinut ostaa mitään.
Ihaili vain :)

2009-04-06T07:16:00.000-07:00

Kummitätini laittoi erään lehden sivun minulle, pyysi osallistumaan kirjoituskilpailuun. Aiheena oli perheen onnellisuus...tai jotain...Noh, kaikkea pitää kokeilla...

Ja Onni tuumaa: ”Onnea on!”

Mies mittaili potkupukua käsiensä välissä. Ihmetteli, että näinkö pieniä ne ovat, vauvat? Olin ostanut autoin koristellun potkupuvun alennusmyynnistä. Vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin se sai täytettä sisälleen. Onni oli tullut taloon.

Ennen sitä saimme iloa ja onnea Tessa Ilonan syntyessä. Poikaa odotettiin, vaan toisin kävi. Nimikin oli valittu, Onni Matias, edesmenneiden pappojemme mukaan. Tyttöä nukutettiin milloin pyykkikoneen pauhatessa, milloin kantokopassa heijaten. Talvea kohti mentäessä elämä näytti raskaalta ja pimeältä. Ei koskaan enää, pohdimme miehen kera aamuyön tunteina. Tyttö kasvoi, nukkui ja nauroi.

Ihminen on rakennettu niin, että ne pimeät hetket armeliaasti unohtuvat. Pienet asiat jäävät ja saavat suupielet vinoon. Ajattelimme uudelleen tuota autoin koristeltua potkupukua, eikä aikaakaan, kun vatsani oli saanut asukin. Alun perin asukilla oli kaverikin, mutta vaikean odotusajan jälkeen syntyi yksi kappale terhakkaasti huutavia pieniä suuria miehiä.

Ja huuto jatkui. Kannoin lasta yöt pohkeiden huutaessa hoosiannaa; keittiö, olohuone, eteinen…keittiö, olohuone, eteinen. Taputa, heijaa ja hyräile. Istu minuutiksi ja jatka taas. Tytön kanssa valvoin päivät isän käydessä uupuneena töissään. Taas mentiin talvea kohti emmekä muistaneet, että kuka järkevä oli käskenyt hankkia lisää lapsia.

Neuvola puuttui peliin ja nopeassa tahdissa saimme sekä tukiperheen, että lähetteen Tampereelle Yliopistolliseen sairaalaan. Ja kas, poika olikin allerginen. Tieto aiheutti enemmän iloa, kuin olisi ehkä ollut soveliasta. Lasten nauttiessa silloin tällöin tukiperheen touhuista, tankkasivat vanhemmat unta ja löysivät jälleen ne suupielen lihakset, jotka muistivat, että voivat kääntyä myös ylöspäin.

Pari vuotta myöhemmin Onni Matias katsoo siskonsa Tessa Ilonan kanssa lastenohjelmia. Äiti leipoo keittiössä allergialeivonnaisia ja isä ihmettelee autourheilutapahtumia tietokoneella istuen. Pian pieni mies juoksee keittiöön, nappaa pullan, maistaa, levittää nauraen kätensä ja sanoo: ”Onnea on!”. Ja äitiäkin naurattaa. Isä kurkistaa keittiöön ja virnistää, sohvalla neljävuotias tyttö hymyilee pää kallellaan ylpeän isosiskon hymyään.

Niin. Onnea on…ihan tavallinen, mutta levännyt perhe.

2009-04-05T08:02:00.000-07:00

"Laitan pullat uunihin
                    Otan valmiit takaisin
                    Näen piipusta kun savu kohoaa
                    Leipuri Hiiva
                    Hän asuu kumputiellä
                    Hän pullat kakut leipoo siellä
                    Näen piipusta kun savu kohoaa"

Jakkara muuntautuu jälleen ja löysi varastosta kaverinsa Tiimarin hyllyn. Koska lapset hyökkäsivät muuttumisleikin vielä ollessa käynnissä keittiöönsä leikkimään, menivät ruuvinreiät vinoon,jäivät kuvat kehyksistä ja maustepurkit hyllystä. Eikä puhettakaan hellanlevyjen maalauksesta, dc-fiksillä ne nopeasti pyöräytettiin ranskalaisten tekstien päälle...Vaan mikäs siinä. Lapsillehan tämä oli tarkoitettukin, vaikka äiti aluksi taisi muuta kuvitella ;)

Uunin korvaa aikanaan hyllylevy, nyt sen tilalla on ollut tukipuiden väliin mahtuva Rölli-tarjotin. Ja jos pienen pöydän ja tuolit saisi...Vaan sitä ennen pitäisi tapetoida, kaikki tarvittava löytyy vaan kun aika on vähän kortilla...

Pääasia, että elämä jälleen on täälläkin valoisaa ja jokainen nukkuu tyytyväisenä omalla paikallaan. Elämä on oikein mukavaa, toivottavasti hyvää oloa ja iloista mieltä piisaa sinullakin :)

2009-03-27T01:38:00.000-07:00

Nainen venyttelee, voit kuulla sen melkein kehräävän.

Näin se tekee pitkin päivää, mutta erityisesti aamulla, kun valo kutittelee kaihtimien välistä.

Silmät aukeavat hetken kuluttua kokonaan ja ne puetaan useampaan ripsivärikerrokseen.

Hymyilevä suu vetää päälleen punaa.

Posket saavat osansa.

Nauraa se, jälleen.

Kevätnainen.

Kiitokset Marialle http://ateljee-idylli.blogspot.com/ kauniista paketistasi! Voitin Idyllin arvonnasta itselleni jotain aivan ihanaa, laitan kuvan oheen muiden katseltavaksi ja kadehdittavaksi :D Oikeastaan sain kolminkertaisen voiton yhdellä voitolla, sillä paketista löytyi yhden aarteen lisäksi kolme. Tai pikemminkin nelinkertaisen, joista se viimeisin on arvokkain.

Uusi ystävyydenalku.

2009-03-19T03:00:00.000-07:00

Kiitos kaikille paranemistoivotuksista.

Sairastamme edelleen. Itse tokenin tiistaiksi töihin, vaan kun lapset sairastavat, olen jälleen kotona. Kummallakin kova kuume ja pienempi jopa oksenteli ensimmäisenä kuumeyönään. Onneksi kesti vain puolikkaan vuorokauden tuo vaihe. Jatkuva sisällä oleminen rasittaa, ystäväperheiden dvd:t ovat kovassa käytössä.

Energiaa ei ole kuvallisiin päivityksiin, eikä olisi kyllä kuvattavaakaan. Jokainen tietää mille koti näyttää (tai oikeastaan pitää näyttää) kun sairastellaan. En tykkää ollenkaan niistä superäideistä, jotka sairastelujen ohessakin kiillottelevat pöytäpintoja ja silittelevät pitsisiä alushousujaan...Hyvällä omallatunnolla kuljen nuhjuisissa pyjamahousuissani tukka silmillä roikkuen. Ruokana on kaupan lisäaineellisia mikroon minuutiksi ja syömään - ruokia ja pyykkivuoresta pesen vain pakolliset. Ripsivärikin taitaa olla parin päivän takaista, nopeat suihkureissut eivät ole ehtineet niitäkään kokonaan hävittää. Vaan olempa surkeampia meikkejä nähnyt cat walkeillakin.

Rintsikatkin minulla on, vaan taitavat olla joko pojan huoneen lattialla olevan patjan vieressä tahi sitten tytön huoneen lattialla olevan sohvatyynyistä kasatun pedin lähettyvillä. Minne lie kävin pitkäkseni viime yönä, kas en muista. Hampaani olen muistanut pestä, vaan en tänä aamuna. Asia pitää mennä korjaamaan pian, kuin myös etsimään viime öinen petipaikka liiveineen. Tytön lääkäriaika nimittäin on puolen tunnin kuluttua.

Piruako tuo aurinkokin tuolla NYT paistaa? :S :D

Taitavat lukijat kadota näiden viikkojen aikana aika vähiin.

2009-03-11T06:30:00.000-07:00

Vietän influenssa-siestaa.

Pöpö rantautui 6.päivä ja nosti kuumeen lukemiin 39.
pöpölippu.net ei toimi, kaatuu joka kerta sinne yritettyäni. Olisin tilannut sille matkan jo jonnekin uuteen kohteeseen. Vuodenaika huomioonottaen siellä on kai ruuhkaa kuin Madonnan lippujen myynnissä konsanaan.

Ei auta siis kuin jatkaa sen kestityksiä vielä tovi. Huoh.

2009-03-02T12:53:00.000-08:00

2.3.2009 Maanantai

Rakas päiväkirja.
Vietin elämäni ihanimman viikonlopun! Haluatko kuulla?

Perjantaina heräsimme rauhassa ja söimme isin keittämää aamupuuroa. Kaikki yhdessä. Kipusimme kapusimme isin pakkaamaan autoon ja laitoimme lasten valitsemaa musiikkia soimaan - kerrankin levyjä oli muistettu ottaa mukaan pieni pussillinen, niin oli mista valita. Aurinko paistoi sopivasti ja päädyimme Jämsään. Jämsästä mies etsi minulle osoitteen: Koskentie 12.

Tuoksu houkutteli perheenkin sisään. Miehen paratiisi: mahtava kahvila täynnä tuoreita herkkuja. Vaimon paratiisi: Witikkalan kartano täynnä herkullisia tuotteita. Lasten paratiisi: ensin herkkuja isin kanssa ja sitten etsimään äitiä monista monista huoneista. Löytyi :)

Matka jatkui iloisissa merkeissä kaikkien edelleen hymyillessä. Päädyimme Äänekoskelle. Osoite oli tällä kertaa Hämeentie 4. Sateenkaarentaan keittiöstä löysin Ilonan ja Tainan. Kiertelin ja tutkiskelin, maistoinpa voimajuomaakin ;) Perhe kävi ajelulla ja kun olin ostokseni tehnyt, matka jatkui. Ensimmäiset "milloin ollaan perillä" kysymykset vasta tässä vaiheessa! Ja perille päästiin. Mumman ja Papan luo. Olipas ollut ikävä.

Vapaa-ilta ja naapuriin syömään. Olin tätä ateriaa toivonut kauan sitten, kun kannoin väsyneenä allergista ja koliikkista pientä miestä. Valkosipuliperunoita ja lihaa. Ja lihaa olikin kaikenlaista, nautaa, possua ja lammasta. Lammas vei yllätyksekseni voiton. Slurps. Kylläpäs valittiinkin hyvät kummit ;) Yöksi tietenkin yöelämään parhaan ystäväni kera, kylläpäs on vatsalihakset hellinä nauramisesta...

Seuraavana päivänä tervehtimään pikaisesti sukua Salonpäähän. Se on mahdottoman kaunis paikka, vanha maatila keskellä peltoja, korkealla mäen päällä ja vielä järven rannalla. Miten piikkilanka-aitakin voi olla niin kaunis? Illalla mentiin vielä äidin kera pikkusiskoni luo tuoreita lättyjä syömään. Ja pelaamaan Guitar Heroa. Ihan siinä tovi taisi vierähtää.

Sunnuntaina käytiin Mamman ja Mummun haudoilla sekä ommeltiin. Ja painettiin kankaita.
Illalla isin tultua autokisoista söimme iltapalan ja ajelimme nukkuvien lasten kera kotiin. Sujuvasti jatkoivat unia sängyissään ja veipä uni voiton äidistäkin, vaikka kaikki ihanuudet olisi pitänyt saada ympäri kotia heti laitettua...Osan sain laitettua paikoilleen tänään, osa vielä odottelee.

Ihana, rentouttava, täydellinen loma. Koko perheen mielestä.
Nyt hyvää yötä.

2009-02-26T08:53:00.000-08:00

Testisabluuna halkaisijaltaan 30cm
+ruskea kangasväri+valkoinen kangasväri
+punainen kangasväri+sininen kangasväri
+valkoista kangasta+beigeä nyöriä
=valkoisia tyynyjä nyöriterein, beige-ruskea-painatuksin,
tyynyjä vaaleansinisin pastellisin painatuksin,
tyynyjä vaaleanpunaisin pastellipainatuksin...Hope so :)

Ainakaan sabluunan rikkoutumiseen homma ei kaadu, on sen verran paksua muovia! Kiitokset Askolle Punkaharjulle :) Ja Hannalle Nokialle kangaskaupalle :) Ja viikonloppuna kiittelen sitten äitiä, joka ompelee tyynyt kun itse keskityn sottaamaan väreillä. Josko ensimmäiset onnistuvat, tehdään sarjana useampia ja pistän ne myyntiin. Vaan sinne on vielä piiiitkä matka, josta ensin pitää useampi sata kilometriä kulkea tietä pitkin. Ja poiketa Ilonankin luona. Viimein.

Seuraavat postaukset sitten uupuneina ja onnellisina lomasen jälkeen. Lumista viikonloppua kaikille!

2009-02-23T01:41:00.000-08:00

Olivia Ruutua, raitaa, pellavaa-blogista teki minut iloiseksi sairastelujemme keskellä. Sain ENSIMMÄISEN tunnustukseni :) Olivia hymyilisi yhtä leveästi, kuin pystin saaja, jos olisi kuullut innokkaan vuodatukseni blogeista piittaamattomalle miehelleni siitä, mikä tällainen tunnustus edes on...

Sen säännöt menevät tähän tapaan:
Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfäärin tehdyn panoksen johdosta millä tahansa maailman kielellä. Jokainen palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin. Palkinnon saaja liittää palkinnon logon blogiinsa. Palkinto tulee linkittää alkuperäispalkinnon osoitteessa. Palkinnon saaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.

Minä tykkään kovin seuraavista, enkä tiedä, vaikka olisivat tämän jo saaneetkin:

Ruutuikkuna
Sinulle Minulta
Onnin Pesä
Hahtuvan heijastus
Puhdas Puuvilla

Heille postitan siis pokaalin ja kiittelen heitä kauniista blogeistaan...

2009-02-20T08:53:00.001-08:00

Huh. Pari viikkoinen urakka alkaa olla takana; nelihenkisen perheen vatsatauti, jonka jälkeen aivan hetken huokausta ja perään kamala flunssa. Tauti iski minuun oikein pahemman kerran, kun perhe oli jo lähes parantunut. Ääni kulkee nyt, toivottavasti se myös pysyy vaikka hajoaakin välillä.

Ehdin käymään huokaus-tauollani Ideaparkissa. Sieltä löytyvät muutamat lempiliikkeistäni, Enfantti, Villa Rosmarin sekä Pussukka.
Voit ihastella niitä myös koneella istuen:
http://www.enfantti.fi/
http://www.rosmarin.fi/
http://www.pussukka.fi

Ohessa olevat kuvat ovat Pussukasta, jonne uhkasin jäädä asumaan. Myyjä ystävällisesti vinkkasi, että onneksi heiltä löytyy myös sänky :) Ihana paikka!

Perjantaina suunnistamme kohti Keski-Suomea, matkalla pysähdymme (ainakin haaveissani) Jämsään sekä Äänekoskelle. Ainakin jälkimmäiseen satavarmasti, jos kerran Ilonakin on kerrankin paikalla...Voimajuomineen :) Sisustuskaupoille vinkkejä, että järjestäkää vaikka pihalle virikkeitä isille ja lapsille, niin me äidit voimme kierrellä vapaammin sen paniikinomaisen säntäilyn sijaan ;)

Ja viimeisessä kuvaa testimaalauksesta käytävästä. Edelliset olivat laittaneet lasilevyn hyllyksi, jonne nyt pölyn ja maalauksen ajaksi jäi ainoastaan muutama risu. No, rautainen lyhty ja kultaköynnös siellä yleensä majailevat. Lattialistat tulevat olemaan jälleen korkeat sekä valkoiset ja kehystävät ihan mukavasti tätä muutoin tummahkoa väriä. Väri jatkuu tuohon oikeanpuoleiselle pitkälle seinälle, muihin tulee saman värin paljon vaaleampi versio. Ellen uskaltaudu kokeilemaan tätä kaikkiin seiniin...?

Järki näköjään voittaa Suomalaisen Sisun. Se käskee rajoittamaan tekemisiäni vielä tovin, kun en kerran ole kunnossa. Harvinaista, sillä minä yleensä kuljen vain sisulla ja pohjanmaalaisella jääräpäisyydelläni. Liekkö jokin pöpön jälkitauti, toivottavasti häviää pian :D

2009-02-13T11:38:00.000-08:00

YSTÄVYYS
"Toveruus on erinomainen asia. Toveri tulee ilmi sillä tavalla,
että jos tule tappelu neljä yhtä vastaan niin
toveri tule auttamaan sitä yhtä."
-Ote 11-vuotiaan suomalaispojan aineesta-

Toivotan blogiani seuraaville ja siellä satunnaisestikin piipahtaville Sydämellistä Ystävänpäivää! Ystäviä tarvitaan huonoina päivinä, mutta heitä ei saisi unohtaa hyvinäkään hetkinä.

Annankin jokaiselle lukijalle tehtävän, joka tulee suorittaa 14.2.2009 iltaan mennessä: Soita ystävällesi, josta et ole kuullut hetkeen. Älä laita vain tekstiviestiä, vaan kuuntele mitä hänelle oikeasti kuuluu, kerro mitä sinulle oikeasti kuuluu. Kaikki ovat katsoneet uutiset ja sään, niistä ei tarvitse puhua -varsinkaan Ystävänpäivänä. Voit yllättyä iloisesti :)

2009-02-12T10:07:00.000-08:00

"Lapsista löydämme kauneutta ja iloa, sekä rakkautta joka tekee sydämemme liian suureksi rintaamme"
-Ralph Waldo Emerson-

Lapset ovat jälleen omissa huoneissaan. Tyttö tuumasi, että:"Onni häirii". Tänne vaihdetaan lähiaikoina tapetti, kunhan pääsen yhteisymmärrykseen itseni kanssa. Ja seinätekstikin on tilattu. Tuoliin etsin myös kauniin huppukankaan, taas olettaen, että yhteisymmärrys löytyy :) En ole aina aivan helpoimmasta päästä tuon päätäntäkykyni kanssa, kuten suku ja ystävät tietävät.

Tytön huoneeseen tulee vielä valkoiset jalkalistat ja kesällä pensseli heiluu ikkunan osalta. Ja toiveena olisi matto, joka on tarpeeksi matala oven kulkea kiinni ja auki sujuvasti. Kenties pyöreä Kodin Ykkösen halpis? Ehdotuksia otetaan vastaan :)

Ja lopuksi vielä hyvin ajankohtainen mietelause:

"Ei ole niin suloista lasta, ettei sen äiti ole huojentunut
saadessaan sen nukkumaan."
-Ralph Waldo Emerson-

:)

2009-02-11T05:00:00.000-08:00

Yhden blogin poistin listaltani, nostan tilalle tämän uuden löytöni, jossa on parhaillaan menossa
arpajaiset:

http://ruutuikkuna.blogspot.com/

Tutustuin tässä välillä monen yhteiseen tuttavaan, migreeniin. Jos joskus tulevaisuudessa haluan löhötä sängyllä tekemättä mitään, muistan tuon uuden tuttavuuteni ja lupaan touhuta suurella tarmolla jotain, mitä voi tehdä valoisassa ääniä, vaikkapa musiikkia, kuunnellen.

Villa Vaarala sai minut kuuntelemaan tutun radiorenkutuksen uudelleen. Ei "sillä silmällä" vaan "sillä korvalla". Ja kyynelhän siinä meinasi tulla silmäkulmaan. Mimi ja Kuku tuumaisivat tähän varmaan, että "Kuuntele sinäkin": Kari Tapio, Kaksi Puuta.

Ja nyt palaan takaisin sähköpostiini "tilauksen" tekoon. Ystävä laittelee välillä kuvia osaamisistaan...Viiniä meillä ei juoda, mutta jotenkin tätäkin pitää päästä hyodyntämään...Vaikka sitten lahjaksi...Lahjan saaja voi toki kieltäytyäkin ;)

2009-02-08T12:25:00.000-08:00

Ja siitä se ajatus sitten lähti...Biologisen isäni ystävä omistaa monia kivoja laitteita. Niillä voi tehdä sabluunoita, kaivertaa puuta, ... Ja kohta meillä on huushollissa varmaan vessapaperirullatkin töpötelty tai spreijailtu :D Tilauksessa on myös suurehkoja puisia laatikoita sekä pieniä tauluja, jotka on kaiverrettu yhdestä puupalasta ja kuvan paikalla on kirjain...Ihanaa!! Ja tekevät mieluusti muillekin, joten vinkkaa, jos olet jotain sabluunaa tai puusta tehtyä aarretta vailla!

Ja viikonlopun saldoon kuuluu:
1 maalattu olohuone
1 huoneiden vaihto-operaatio, lapsilla jälleen omat huoneensa
1 hulvaton ulkoilupäivä mäenlaskuineen, lumiukkoineen ja lyhtyineen
3 kunnon pullakahvit
1 ilmainen nojatuoli, joka odottaa uutta päälistään pojan huoneessa
4 murattirengasta ruukuissaan, jotka materiaalinsa ansiosta säilyttävät henkensä myös meillä, yhteishintaa alle kympin
1 tarpeeksi leveä ja pitkä valkoinen kaitaliina hintaan alle 1e

ja arvokkaimpana:
1 ehdottoman hyvin nukuttu yö piiiiitkästä aikaa.

*Vink vink Kannattaa mennä Plantageniin, ainakin Treella oli monesta ihanuudesta -70%*

2009-02-04T05:18:00.000-08:00

Ja hän ryhtyi tuumasta toimeen, käytti siihen aikaa viisi minuuttia. Harmitteli sitten, kun piti taas perfektionismin kolkuttaa olalle; miksi viivat teit vinoon, miksi mittasuhteet eivät ole oikein. Puolustele siinä sitten, itsellesi. Ja toinen hävisi, oliko se kumpi vaiko kampi, sitä ei tarina kerro.

2009-02-03T09:49:00.000-08:00

"Lapsuuden vaikutelmat ovat kallisarvoisin perintömme elämässä. Mitä kauemmin elän, sitä enemmän palaan niihin ja ne pysyvät ehtymättöminä innoituksen lähteinä."
-Jean Sibelius-

Lämpimästi palaan noin 23 vuotta taaksepäin. Tämä on kulkenut mukanani kaikki vuodet. Kiitos Ylivieskaan Isoniemen Teemulle, missä nykyisin lienetkään, puumajakesä oli mahtava.

Onko muilla tällaisia aarteita, lapsuuden suloisia muistoja?

Ystävänpäivää odottaen ja kaikkea hyvää hymyillen muistellen...

2009-02-02T12:40:00.000-08:00

Pitäisi varmaan pohjapiirrustus saada joskus tehtyä meidän huushollista. Keittiö ja olohuone on meillä yhtenäistä tilaa. Joku viisas on jossain vaiheessa poistanut turhan väliseinän sekä puhkaissut toisen kulkureitin keittiöstä käytävään.

Listat puuttuvat vielä, mutta jahka saan vetäistyä tuon toisen kerroksen maalia oh:n seinään, laitetaan nekin paikoilleen. Ihanat valkoiset ja korkeahkot jalkalistat. Aina olen sellaiset halunnut ja nyt ne sain :) Maalikin on jo valmiiksi ostettu, vaan tunnit tahtovat loppua kesken.

Olohuone kaipaa myös vanhaa kapeaa peiliovea tuon tumman kaapin tilalle. Järjestys vaihtui juuri, sillä patteri peijakas ei lämmitä suuremman sohvan ollessa sen edessä. Isompi sohva on isännän ja pienempi emännän, samassa suhteessa ne maksettiinkin :)
Tyynyjä on kohta roppakaupalla pehmentämässä sohvien ulkonäköä, niistä kuvia sitten aikanaan...

2009-02-01T11:00:00.000-08:00

Tarina...

Kerran iäkästä professoria pyydettiin pitämään luento tehokkaasta ajan käytöstä ryhmälle suurten yritysten johtajia. Tämä luento oli vain yksi osa päivän tiiviistä ohjelmasta, ja professorilla oli vain tunti aikaa käytettävänään.

Seisoen tuon eliittiryhmän edessä, tarkastellen jokaista osanottajaa, professori sanoi: "Teemme pienen testin". Hän otti pöydän alta suuren lasipurkin ja asetti sen eteensä pöydälle. Sitten hän otti esiin tennispallon kokoisia kiviä, jotka laittoi purkkiin yksitellen. Kun purkki oli täynnä eikä sinne olisi enää voinut lisätä yhtään kiveä, professori katsoi oppilaitaan ja kysyi: "Onko purkki nyt täynnä?" Ryhmä vastasi melkein yhteen ääneen: "Kyllä!"

Odotettuaan muutaman sekunnin, professori kysyi: "Oletteko aivan varmoja?"

Jonka sanottuaan hän kumartui uudestaan nostaakseen pöydän alta pienemmän ruukun, joka oli täynnä soraa. Hän kaatoi soran varovasti kivien päälle ravistellen hiukan suurta purkkia, jolloin sora valui kivien lomiin, aivan purkin pohjalle asti. Sitten professori kysyi jälleen: "Onko purkki nyt täynnä?" Hänen kuulijansa alkoivat ymmärtää leikin juonen ja yksi heistä vastasi: "Luultavastikaan ei."

"Hyvä!" sanoi professori kumartuen taas. Hän otti pöydän alta pikkuruisen rasian täynnä hiekkaa. Kun hän kaatoi hiekan suureen purkkiin, se valui suurempien kivien ja soran jättämiin rakosiin. Taas kerran hän kysyi: "Onko purkki nyt täynnä?" Nyt kuuntelijakunta vastasi epäröimättä: "Ei!" "Hyvä!" sanoi professori ottaen kannullisen vettä, jolla täytti suuren purkin ääriään myöten. Sitten hän katsoi kuulijakuntaa ja kysyi: "Mikä on totuus, jonka tämä testi meille opettaa?" Yksi kuulijoista vastasi: "Se osoittaa meille, miten silloinkin, kun kalenterimme on täpösen täynnä, voimme aina lisätä sinne vielä yhden kokouksen."

"Ei!" sanoi professori. "Se ei ole vastaus, jota etsin. Totuus, jonka opimme, on seuraava: jos emme laita ensin suuria kiviä purkkiin, emme saisi niitä kaikkia sinne enää lainkaan." Salissa vallitsi täydellinen hiljaisuus. Ja professori jatkoi: "Mitkä ovat näitä suuria kiviä teidän elämässänne? Terveys? Perhe? Ystävät? Unelmien toteuttaminen? Tehdä sitä, mitä pitää? Opiskella? Rentoutua? Tai jotain muuta?

Täytyy vain muistaa laittaa nämä kivet ensimmäisinä purkkiin. Jos laitamme ensimmäiseksi soran ja hiekan, täytämme elämämme pelkillä pikkuseikoilla, eikä meille jää enää aikaa todella tärkeille asioille. Älkää siis unohtako kysyä itseltänne, mitkä ovat elämänne suuret kivet. Ja laittakaa ne ensin purkkiin."

2009-01-30T02:28:00.000-08:00

Oi!

Uusi ihanuus löytyi! Ainakin näitä "Wooden whitewashed wall tiles" palasia on pakko kokeilla tehdä itse!

http://www.wordofdesign.co.uk/

Ja arki rullaa taas normaalisti, lapset hoidossa, vanhemmat töissä ja kauppalistaa pitäisi alkaa tekemään...

2009-01-29T08:05:00.000-08:00

"Enkelit osaavat lentää,
koska he ottavat itsensä kevyesti."

Teksti jäi minulle mieleen, kun seikkailin eilen blogista toiseen. Monimielinen, lyhyt ja hymyilyttävä. Se ei valitettavasti pääse vanhaan jääkaapinoveen, sillä jos lehdestä löydän jonkun koskettavan tekstin, leikkaan sen talteen. Eikä fuskaaminen auta, en ajatellut sitä kirjoittaa ja tulostaa...

Erään sarjan jääkaappimagneetit saavat myös tilaa uudemman jääkaapin ovesta. Niitä olen kerännyt joka juhlapäivä myös äidilleni ja isälleni. Jos jostain tulee sopiva lausahdus esille, nappaan sen odottamaan seuraavaa syntymäpäivää, joulua tms. Toivottavasti löydän näitä vielä monta vuotta.

2009-01-28T04:03:00.001-08:00

Lapset voivat hyvin, äiti huonommin. Vaan parempi näin päin. Laitan teille muutamia kuvia, etten ihan unohtuisi ja jäisi lukijoiden hylkäämäksi.

Kuva olohuoneesta ja rakkaasta kellostani, ikää taitaa olla viitisen vuotta. Book Avenuelta ostettu, taisi olla 39e postituksineen.

Lehtien ja mainospostien säilytyspaikka keittiöstä. Viime kesän hankinta Plantagenista, hintaa kympin verran. Spreijasin valkoiseksi kun oli "ei minkään värinen".

Työkohteelta lahjaksi saamani armyvihreä tuoli, joka muuttui valkoiseksi ja sai pintaansa tekstin:"Vanhene kanssani, paras on vielä edessäpäin" muistuttamaan meitä vanhempia siitä, että joskus meillä on enemmän aikaa myös toisillemme tämän hullunmyllyn keskellä. Mies muuten on ranskankielentaitoinen, käänsi heti tekstin suomeksi nähtyään minut tekemässä sabluunaa. Hänen käännöksensä kuului: "Vietä kanssani loppuelämäni...", kauniimpi niin käännettynä, minun mielestäni. Ja se kuulosti niiiiin ihanalta kun mies sen minulle sanoi.
Tuoli "ennen käsittelyä"-kuva löytyy joulukuvistani lasten kuusen alusena. Tuolin kyljestä paljastui muutoksen aikana suuri kaiverrettu H-kirjain, eli tuoli pääsi pitkän matkansa päätteeksi ihan oikeaan kotiin :)

Pikaselasin myös lempiblogejani, mutta pahoittelen, en jaksanut laittaa viestejä käynneistäni tällä erää.

Ja nyt lepäämään. Huokaus.

2009-01-24T10:44:00.000-08:00

"Nuku nuku nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
nuku kun minä nukutan,
väsy kun minä väsytän..."

Tyttö haettiin eilen kesken päivää hoidosta, oksentaa ja on kuumeinen. Poika puolestaan sai pahan allergisen reaktion ties mistä eikä kortisonikaan tunnu auttavan. Jälkimmäisen juuri laulaen ja silitellen nukutin, toinen odottaa vielä vuoroaan.

En ehtinyt edes ulos tänään, mutta viime kesän ulkoilukuvia katsellessa tulee sentään hyvä olla. Ja nyt meidän lapsilla on luistimetkin. Jahka parantuvat, opettaa äiti heitä luistelemaan viereisellä kentällä.

Sitä odotellessa, parempaa viikonloppua teille muille!

P.S. Jotain ihanaakin, kohta minulla on puulaatikoita ympäri kotia ja tosi kestäviä tekstillisiä sabluunoita...tekstien etsintään heti Pienen Tytön Tylleröisen jälkeen... :)

2009-01-22T23:16:00.000-08:00

If you could look inside my heart,

then you would know,

your love has played the greatest part

If you could see inside my mind,

then you would know,

I think about you all the time

No need to question

You will have my affection

If you could walk inside my shoes,

Then you would know - know how much,

I'm in to you

If you could feel what I can feel,

then you would know,

I'm falling hard for your appeal

To have and to hold,

through young and through old,

in good or in bad times baby

Yes I do, I do, I do

-Jessica Folker-

2009-01-21T12:05:00.000-08:00

Netissä pyöriessä törmää mielenkiintoisiin sivuihin.
Kenties näistä on iloa sinullekin, ainakin äitini tykkää uusien sivujen kahlaamisesta :)

http://www.etsy.com/
http://www.evilla.fi/
http://www.lahjamaailma.fi/
http://www.leijakauppa.fi/
http://www.mulletoi.com/
http://www.retroshop.fi/
http://webshop.trafiikki.fi/
http://www.geride.fi/kauppa/
*äiti, katso papalle täältä apuvälineitä ja lepää välillä*
http://www.sessibelle.fi/shop/
http://www.sisustus.net/putiikki/
http://www.ruusujarautalanka.fi/
http://www.tunnelmantuojat.eu/kauppa/
http://www.shoplikeyou.fi/
http://www.stundarsboden.fi/shop/
http://www.ultimage.fi/store/tuotteet/Sisustuspuoti-Meritahti
http://www.seinaruusu.fi/
http://sesano.shop.wosbee.com/PublishedService
http://www.mlmmallu.net/
http://www.sirkkakannusmaki.fi/index.htm

ja tänne kannattaa mennä aivan paikan päälle, vieroitukseen sopii nettikin:
http://www.lamppukauppa.fi/
(meidän äidin lempikauppoja).

Olipas äiti-pitoinen postaus. Taitaa olla tytsyllä vähän ikävä.

Vielä muutama viikko, sitten nähdään!

Äiti on luotettavin ystävä,
kun vaikeudet, raskaat ja yllättävät, kohtaavat;
kun vastoinkäymiset tulevat hyvinvoinnin tilalle;
kun ystävät, jotka iloitsevat kanssamme auringossa,
mutta jättävät meidät kun vaikeudet kasaantuvat ympärillämme,
hän edelleen pysyy kanssamme,
ja pyrkii ystävällisin ohjein ja neuvoin hälventämään synkät pilvet
ja auttavat rauhan palautumaan sydämeemme.
- Washington Irving-

2009-01-19T02:53:00.000-08:00

Tyttö on parantunut flunssastaan, poika liimattu silmäkulmastaan, äiti sekä isä ovat suunnilleen levänneet.

Olohuoneen seinissä on Tikkurilan J484 sävyä odottamassa toista kerrostaan. Käytävien seiniin pyysin kouluaikaisen ystäväni avuksi, tasoitus on raskasta isommalla lastalla ja hidasta ja raskasta kapeammalla. Onneksi on ystäviä, puolin ja toisin aina autellaan. Ja mikä kumma on, että nykyään niin moni haluaa rahaa palkkioksi, minut on kasvatettu auttamaan vastavuoroisesti toisen apuani pyytäessä.

Tarkistakaa tulostimen musteiden riittävyys ja ihmetelkää ihanuuksia, ripustelkaa joka paikkaan löytöjänne ja saakaa miesten naamat mutruille:
http://www.art-e-zine.co.uk/vintageresources.html

2009-01-13T11:17:00.000-08:00

Nainen kävi suihkussa ja itki. Hän oli väsynyt.
Istui kannettavan eteen ja katsoi. Löysi kuvan, jonka oli ystävästään ottanut.
Hymyili ja toivoi kaiken jälleen hyväksi.

"Älä unelmoi elämääsi, elä unelmaasi..."
Toinen puolikas löytyy ystävän lapaluiden välistä, toisen puolen näen kenties jo kesällä?
Onpas ikävä, vaan kyllä tästä selvitään, yksinkin.
Sovitaan, että tämä on vaan niitä päiviä, jolloin ei olekaan pakko jaksaa ja hymyillä.

2009-01-12T05:33:00.000-08:00

Tänään etsiskelin netistä minulle mieluisaa musiikkia. Lopputulos häiriköi sinua näillä sekunneilla, soitin löytyy sivun alareunasta, jos sen haluat sammuttaa tahi vaihtaa kappaletta toiseen.

En ole oikein päättänyt pidänkö soittimista blogeissa vaiko enkö. Joskus on kiva lukea ihan hiljaisuudessa muiden kuulumisia. Jos on unohtanut äänet päälle niin eikös vaan hiljaisuuden rikkoo epämieluisa yllätys...Ainakin, jos yrität salaa mieheltä pikapikaa poiketa koneelle :D
Kävijät viikon aikana kertokoot mitä ovat mieltä näistä nyt leviävistä soittimista. Sen perusteella sitten jätän tai poistan tuo vekottimen omalta sivultani.

Onni kävi lääkärissä ja taidetaan saada apua tulehtuneisiin käsiin. Viimeinkin. Kerron lisää huomenna.

PS. Tervetuloa-peltikyltti on löytänyt uuden kodin, vaikken ole sitä vielä tuonne päivittänytkään.

2009-01-11T06:10:00.000-08:00

Ulkoilua...Joillekin niin jokapäiväistä, mutta minulle harvinaista.
Lasten riemua pulkkamäessa - ja aikuistenkin :D Koko perhe laskettiin läheisellä kalliolla mäkeä ja sen päätteeksi isi palkitsee meidät hakemalla roskaruokaa. Ihanaa. Ja olohuoneen seinä odottaa edelleen maalia...Kenties jo illalla saan ryhdikkäämmän olohuoneen. Ulos pitäisi vaihtaa takaisin valkoiset huopa sydämet metsästä löytämäni puupalasen alle roikkumaan...Vai mikä mahtaisi olla mukava väri? Ehdotuksia otetaan vastaan :)
Olipas mukava viikonloppu, kerta kaikkiaan!

2009-01-10T12:34:00.000-08:00

Pikkusiskoni viihdytti meitä muutaman päivän läsnäolollaan. Sain levättyä ja horros alkaa pikku hiljaa helpottaa. Siitä todisteena vakaa aikomus tulevaisuudessa maalata olohuone valmiiksi, testasin maalia eteisen seinään, on juuri sitä mitä olen hakenutkin. Sopivasti ryhdikäs beige, joka taittuu harmaaseen. Olisin kirjoittanut siihen H ja alle J kirjaimet, mutta maalipurkin kannesta, josta testiläikkää maalailin, loppui maali kesken, enkä jaksanut hakea itse purkkia kolmen metrin päästä. Ja tietysti se 4ever olisi pitänyt laittaa myös :)

Onni sai elämänsä ensimmäisen kerran kaupan namia! Uskaltauduin antamaan Omar karkkeja, kun niissä ei mitään ihmeellistä ollutkaan, en vain ole sitä ennen hoksannut. Kyllä oli pieni mies ihmeissään. Liekkö sokerihumalan jälkeinen tila väsyttänyt, koska hän halusi leikkiä illalla vauvaa. Käärin hänet sitten peittoonsa tiukkaan kapaloon. Siinä sängyssä leikin tiimellyksessä hyräilin ja heiluttelin häntä kyljeltä toiselle ja Onni-poika nukahti parissa minuutissa! Isosisko toivoi samaa ja tietysti, tasapuolisesti hänetkin käärin ja hyräilin. Nukahtivat hymyt huulillaan. Koska kävin pitkästä aikaa myös kunnon iltalenkillä, olen oikein onnellinen akkatuinen. Toivottavasti sinullakin oli mukava lauantaipäivä :)

2009-01-09T10:01:00.000-08:00

Piiiiiiitkä päivä. Sen vähän, mitä nukuin, näin unta jossa järjestelin itselleni vapaapäivää väsymyksen takia. Juuri, kun olin saanut asian järjestykseen ja ajatellut nukkuvani yhteentoista, soi kello. Bussipysäkille torkahdin seisaalleni kaksi kertaa. Oli kamalaa herätä tutkimaan kinoksista renkaiden jälkiä, josko auto jo olikin mennyt...Ainoa toiveeni tälle vuodelle on, että nuorimmaisen allergiat helpottaisivat ja meillä alkaisi unisempi kausi.

Niin ja että keittiöönkin saataisiin listat ja loppu laatoitus saumattua. Ja että käytävän seinät saisivat maalia ja lautaa pintaansa. Muistuttaa jo kohta sitä joulun alla telkkarissa nähtyä mainosta, jossa joulupukille oli "vain yksi toive" :S

Tässä kurkistusta meidän ihan tavalliseen kyökkiimme. Tykkäisin kyllä kaikesta vanhasta, mutta meillä yleensä tiskivuori, leipäpussit, juustöhöylät ja muut arkisemmat tavarat koristavat kaiken vapaan pöytäpinnan. Muualla taas itsekseen vaeltelevat yksinäiset sukat, verkkarit, pikkuautot ja varsinkin äidin työvaatteet tykkäävät sohvankulmasta. Kuinka usein muualla mahdetaankaan siivota vai jaksatteko siivoilla koko ajan? Toki meilläkin pyritään järjestelemään kaikki paikat ennen nukkumaan menoa, mutta öisin nuo esineet kuitenkin aavemaisesti tuntuvat leviävän takaisin omituisiin paikkoihinsa.... :)

2009-01-07T11:40:00.000-08:00

Olen pian saanut wc:n remontin valmiiksi. Tai enhän minä yksin, vaan ne monet remontin ammattilaiset. Kosteusvaurion myötä tätä alettiin tehdä ja nyt se olisi vielä listaa vailla. Laatoituksen ja tapetin väliin pitäisi jotain keksiä. Niin ja kattokin pitäisi sitten joskus paneloida ja allastasokin on tulossa jahka saan rahat kerättyä joskus kasaan... Että se siitä valmistumisesta siis :D

Suosittelen muuten käyttämään ihan kunnon puutyöverstaita. Sain itse suunnitella peilin, valot ja hyllyt ja tuli takuulla edullisemmaksi, kuin rautakaupan versiot. Sieltä tulee sitten aikanaan tummalla tasolla oleva allaskaappi, jossa on reilun kuultovalkoiseksi käsitellyt ovet. Monesti ne kuultovalkoiset taittavat liikaa kellertävään ainakin ajan myötä, joten pyysin lisäämään hieman enemmän valkoista pastaa. Altaaksi upotan sitten edullisimman pyöreän peltihäkkyrän, jonka vain satun löytämään.

Tapetti on muuten miehen valitsemaa. Toin kaksin kappalein vaihtoehtoja, toinen olisi ollut se, joka piti laittaa ja tämä toinen oli vitsi kaikessa kimalteisuudessaan. Se perhana sitten ihastui heti siihen vitsiin, enkä hennonut kertoa totuutta...Olen siedättänyt itseäni tähän, mutta riippuu hieman päivästä, olenko onnistunut vaiko enkö. Tästä aloitin myös tapetoijan urakkani. Helppoa, kun vuodat olivat lyhkäisiä.

Myöhemmin olen tapetoinut jo useamman huoneen. Minun tyylini on seuraavanlainen joka kerta: lapset hoitoon, pari tarkistuspuhelua äidille, työn ja puheluiden välissä pitää huutaa miestä huuhtomaan rättejä ja pitämään lähes repeävästä vuodasta kiinni minun sitä ohjatessa, jälleen puheluita äidille ja lopuksi LUULEN tapetoineen AIVAN itse :S

Ja isi, me äidin kanssa todella voidaan tapetoida yhdessä, vaikka välissä onkin yli 400 (?) kilometriä. Se on sitä verisukulaisuutta ja samaa (sisustus)silmää.

2009-01-06T04:46:00.001-08:00

Tässä vielä tytönkin huoneesta...

2009-01-06T04:01:00.000-08:00

Kokeilenpa nyt ympätä samaan kuvaan useamman otoksen, kai sitä hienommin koonniksi tai joksikin kutsutaan :D

Kyseessä on pojan huone, joka odottaa seinäpintojen uusintaa. Mieluisan tapetin löysin viimein eilen, nyt odottelen pääseväni Bauhausiin katsomaan, josko sitä olisi vielä tarjolla - ja yllätys yllätys, raitaa luvassa. Tällä kertaa vaakaan yritän laitella.

Huoneessa nyt uinuu väliaikaisesti myös neiti. Itse tahtoivat ja sehän sopi äidille. Ei tarvitse öisin pomppia peittelemään, kun tuntevat olonsa turvallisemmaksi keskenään. Sängyt ovat eri paria, mutta käsittelyn jälkeen sentään väri yhdistää. Olivat tavalliset kellastuneet lakatut mäntysängyt, joista toinen peräisin Retro-kierrätyskeskuksesta Nokialta ja toinen ostettu Huuto.netin kautta Ylöjärveltä. Muutamien eurojen juttuja, taisi kalustelakkapurkki maksaa enemmän, kuin sängyt yhteensä...

2009-01-05T07:39:00.000-08:00

Nämä kolme taulua ovat lastenhuoneen seinällä. En niistä aluksi niin tykännyt, mutta pistäytyminen paikalliseen kangaskauppaan ja nauhan ostaminen saivat minut ihastumaan niihin. Halvalla nättiä, käykäähän joskus Halpa-Hallissa tutkailemassa valikoimaa :) Parit tyynyt ompelin ruskeasta ruudusta suureen valkoiseen nojatuoliin ja muuta huone ei sitten pellavaverhojen lisäksi kaivannutkaan. Nojatuoli on matkustanut pois, tyynyt siirtyneet lasten sänkyihin. Olen pikkuhiljaa alkanut oppia, että koko kodin värien kannattaa olla samanlaiset, näin huonekalut, verhot ja tilpehöörit voi kuljettaa milloin mihinkin päin huushollia. Koti uudistuu helposti kaupoissa ramppaamatta...

Unohdin ennen Joulua laittaa teille näytille tämän alla olevan kuvan. Ensi vuonna vien koko perheeni Joulutorille Tampereelle nauttimaan ulkotulista, joulumusiikista ja hyväntuulisista ihmisistä.

2009-01-03T09:59:00.000-08:00

Parin päivän saldo: Valtava määrä työtunteja, yksi hauska oman perheen siskonpeti olohuoneen lattialla, yksi komea kalju mies, yksi avioparin elokuviin menoyritys puolen vuoden sisään: yksi tyhjentynyt talvirengas (hulvaton määrä kirosanoja yksin kylmässä autossa), neljä uutta talvirengasta pultteineen, yksi onnistunut alennusmyyntireissu: kauniit hileiset valopallot, yksi onnistunut kirpparireissu: keittiönlamppu ja yksi sohvalta lattialle pompannut pieni mies ja yksi verinen nenä.
Ja yksi väsynyt nainen.

2008-12-29T12:07:00.000-08:00

Rakastan kynttilöitä, lahjaksi saamaani Pentikin mukia täynnä höyryävää Suklaista Cappuccinoa (Pirkan halpista sokerilla ja maidolla, joskus jopa kermalla) ja on nautinnollista levittää koko viikon mainosposti pöydälle tai olohuoneen lattialle, selailla parhaat ja laittaa ne sitten suoraan kierrätyskassiin. Vanhoja sisustuslehtiä lueskelen sängyllä masullani, tyyny tukenani ja turkinpippuri namit käden ulottuvilla.

Milloinhan tuota taas ehtisi pureskella pussillisen, lueskella ja nukahtaa, herätä jatkamaan lukemista. Löhötä... Paremman puutteessa haaveilen siitä, että pääsen haaveilemaan.

Haaveissani oli myös naulakko. Melkein mieluinen löytyi, vaan sivusto hukkui.
Etsintäkuulutan itselleni jotain tällaista:

Pieni tytön tylleröinen tietä pitkin kulki, saapui siihen nukkumatti, silmät pienet sulki. Näin meillä lauletaan, näin minulle laulettiin. Laulun sanoja ei tarvitse luntata vauvakirjastani, vaikka ne siellä ovatkin äitini ylös kirjoittamina. Pojalle laulan joskus pojan palleroisesta, jos hän sitä pyytää. Nyt jo nukkuvat, touhujen uuvuttamat. Kuten kohta äitinsäkin.

2008-12-26T13:04:00.000-08:00

Kaunis kiitos ystäville ja sukulaisille korteista, viesteistä sekä lahjoista :)
Ripustin vaivannäkönne olohuoneeseen, josta ihailemme niitä vielä pitkään.

2008-12-23T13:47:00.000-08:00

Joulu saa tulla. Lattioita ei ole jynssätty ja saunassa on ihan kotoisesti vanhat hiet odottamassa joulusaunaan tulijaa. Italiansalaatin teki tytär, meillä sen resepti on kulkenut mammalta äidille, äidiltäni minulle ja tänään opetin omaani. Mitä sitten, vaikka muutama juustonpala onkin suurempi? Ne on leikattu pienen tytön työhönsä paneutumisen hartaudella.

Kuusenkin laittoivat jo. Mies osti siihen punaista. Omenat ovat liian isoja, niitä on siellä täällä ryppäissä ja toisaalla ei lainkaan. Vaan ne on pienin kätösin ährätty, juostu lattialle tippuvien ja pyörivien pallojen perässä riemusta kiljuen ja harmista tuhisten. Kuusen tähteä emme muistaneet ostaa, tein rautalangasta ja kimallenauhasta omanlaiseni. Meille se on täydellinen, sekin.Lasten päiväkodissa tekemät tontut ripustin näkyvälle paikalle. Ystävältä saadun pienen enkelin puolestaan keskelle hyllyä, joka joulu se löytyy jostain päin kotia. Isäni äidin piparimuotit laitoin esille myös, myöhemmin teen niistä taulun. Lapset halusivat jo eilen oman kuusen. Liinan puuttuessa laitoimme alle ruttuisen kakkupaperin. Ilo oli suuri, pienestä asiasta. Huominen jännittää nyt jo äitiäkin...

2008-12-22T14:29:00.000-08:00

Pidin sitten tiukasti kiinni ajatuksesta, että valkoinen joulutähti on saatava. Löysin suuren pöydällisen punaisia joulutähtiä, joiden keskellä pilkotti paljon muita pidempi valkoinen ruipelo. Pienenä venähdin pituutta eräänä vuonna niin paljon, että näytin varmaan kaikessa kalpeudessani aivan samalta. Tuo rumahko kukka päätyi sitten meille kotiin. En hennonut sitä sinne jättää.

Erehdyin tänään myös keittiöön. Tavalliset piparit sujuivat 4-vuotiaan avustuksella hyvin, allergiaversioista tuli liian heppoisia ja suklaakakusta unohdin sokerit. No. Kaikessa ei voi olla hyvä. Tai voi, jos haluaa, minulle tuo nyt ei ole niin tärkeää...Mies kertoi silti rakastavansa minua. Huomenna sitten uusi yritys (älä tule paha kakku, tule hyvä kakku).

2008-12-21T10:37:00.000-08:00

Harmaanvalkoinen taitaa olla suosikkivärejäni.
Valkoinen itsessään on liian kliininen ja harmaa taas likainen. Yhdistettynä pinnasta tulee kaunis, miehen mielestä kulahtanut.

Keittiöstä löytyy toinen mainitsemistani stokkan suojaruukuista ja olohuoneesta toinen.

En edes muistanut, että näitähän löytyy myös tuulikaapista! Kauppaa en muista nimeltä, mutta se sijaitsee Tampereella Lamminpäässä. Naulakko on peräisin Ylöjärveltä, mutta huomasin nokialaisen Pikku Minnan myyvän sitä edullisempaan hintaan, taisi olla kympin pintaan. Hyvin on kestänyt toppahaalareiden ja niissä roikkuvien kenkien painon, vaikka näyttää sirolta. Koriin puolestaan on helppo sulloa huolettomaan kasaan kaikki lasten villasukat, kintaat ja pipot. Ja lähtiessä sitten heitetään kaikki lattialle ja etsitään pareja sekä omistajia. Koska eu-direktiivit eivät ole ainakaan vielä halunneet puuttua tuulikaappien kokoon, joudumme tyytymään yhteen, vaikka kumpikin lapsi tarvitsisi oman korinsa.

Ensimmäistä kertaa elämäni aikana en halua punaista joulua, se on hopea ja valkoinen. Kukat ja havut ovat vihreitä. Ainoan poikkeuksen saavat tehdä lasten askartelemat joulukoristeet. Lisäksi olemme mieheni nyt muutamana vuotena ostaneet yhden joulukoristeen kuuseen laitettavaksi joka vuosi, joten myös ne pääsevät kuustamme koristamaan.

On helppoa tehdä värinmuutos, sillä ulkovarastomme remontin ajaksi ulos pressun alle siirtämämme tavarat haukkasivat myrskyn myötä räntää ja vettä siinä määrin, että lähtivät kohti tuntematonta. Epäonnesta voi siis seurata myös hyvää, jos sen osaa vain oivaltaa.

2008-12-20T12:02:00.000-08:00

Tänään sain viimein pöydän päähän jotain katseltavaa. Kiviseinä on teettänyt ongelmia, kun en ole suostunut uuteen tapettiin porailemaan. Jos vaikka mieli muuttuukin ja reikä jää...

Stockmannin viiden euron kranssi, pala nauhaa loistavasta nokialaisesta kangaskaupasta (parempi kuin mitkään eurokankaat tai muut näkemäni) ja edullisesti bongaamani sydämet Kaunis Ilme-liikkeestä Tampereelta. Oli muuten yli puolet hintaeroa Kantriinan juuri samanlaisiin...Taulukoukku katon rajaan, kun ei kiviseinään voinut iltasella enää porailla ja tapettiin uppoava lanka siitä roikkumaan.

Pakko olla hyvä, kun mieskin hymyili.
Valkoinen joulutähti pitää vielä hakea pöydälle ja siinä on keittiön joulua kylliksi.

Harmaan korilautasen ostin Kantriinasta, koska tuntui kuuluvan samaan sarjaan kuin stokkan kranssi ja pari suojaruukkua. Nyt siinä nököttää sokerikko ja kermakko, jotka ostin parilla eurolla Vapaa Valinnasta.

Tykkään yhtenäisestä ja kohtuullisen selkeästä ilmeestä. Piperryksiin sorrun harvoin. Ne yleensä siivoan jo parin päivän jälkeen keittiön alalaatikkoon. Ja maltaita en suostu maksamaan mistään, mieluummin jatkan etsimistä ja yleensä löydänkin sitten paremmin tarkoitukseensa soveltuvan ratkaisun.

Muistoja

2008-12-19T10:22:00.000-08:00

En voi lakata ihmettelemästä vanhoja valokuvia. Niissä on jotain, joka pysäyttää ajan ja lähes hengityksenkin.

Mummuni tarinaa en koskaan saanut kuulla kokonaan. Äidistään hän ei puhunut milloinkaan. On salaisuus, että hän eli kasvattikodissa. Mistä siis tulen, en kai koskaan saa tietää. Monta vuotta olen mummua ikävöinyt, näin joulun alla olo on tuskaisempi kuin muulloin.

Pappaani en ehtinyt tavata koskaan. Viime kesänä sain käsiini vanhat vihkot, joihin hän kirjoitti muiden sotamiesten kanssa runoja ja lauluja. Tuntuu oudolta tunnustella jotain, mikä on hänelle ollut niin tärkeää siihen aikaan.

Sytytän kynttilän ja supatan hiljaa.
Ainakin mummun näen hymyilevän.
Pala sisälläni pienenee kai taas hieman.

Aloittelijan tuskaa...

2008-12-19T02:12:00.000-08:00

Millaisen kuvan haluan antaa kodistamme? Entä itsestäni? Jaksanko, ehdinkö, pystynkö...?

Kokeillaan ja katsotaan.
Jos ei muuten, niin omaksi iloksi.